Kuolimo
Kuolimo on suurin kokonaan Etelä-Karjalan alueella sijaitseva järvi: kirkasvetinen ja karu, täynnä syvänteitä ja lähteitä. Syvimmillään se on noin 40 metriä.
Kuolimo on kuuluisa siitä, että siinä elää ja lisääntyy luonnontilassa — ainoana Suomessa ja nyt kokonaan rauhoitettuna — ainutlaatuinen nieriäkanta. Nieriä on nahkapintainen, puna-oranssivärinen iso lohikala. Sen tulevaisuus näyttää turvatulta voimakkaiden suojelutoimenpiteiden ansiosta.
- Pinta-ala
- Noin 79 km², Suomen järvistä 56. suurin
- Suurin pituus
- Noin 35 km pohjois–eteläsuunnassa
- Suurin syvyys
- Noin 40 m
- Ikä
- Nykyisen kaltaisena noin 4 000 vuotta
- Suurin saari
- Lehtinen 311 ha; muita isoja ovat Lamposaari 126 ha ja Paassalo 120 ha
- Laskujoet
- Partakoski ja Kärnänkoski; vedet päätyvät Vuoksen vesistön kautta Suomenlahteen
Vedenkorkeus
Kuolimon vedenkorkeushavaintoja löytyy vuosilta 1931–1950 ja sitten taas vuodesta 1967 alkaen. Vuotuinen vaihtelu on ollut varsin pientä, vain 39 cm.
- Keskivedenkorkeus (N60)
- 77,02 m merenpinnan yläpuolella
- Ylin havaittu
- 77,55 m — joulukuu 1974
- Alin havaittu
- 76,66 m — elokuu 1940. Äärivaihtelu 89 cm
- Keskivirtaama
- 6,9 m³/s (havaintoja vuodesta 1971)
- Suurin poisjuoksu
- 27 m³/s — joulukuu 1974
- Pienin ulosvirtaus
- 1,14 m³/s — syyskuu 2006
Vuonna 2013 ihmettelimme ajankohtaan nähden alhaista vedenkorkeutta, ja pinta normalisoitui seuraavina vuosina. Vuoden 2018 huippukuiva kesä laski pinnan taas hyvin alas — lähiseudun vesikaivojakin tyhjeni.
Kärnäkoskella sillan vieressä on kiveen hakattu historiallinen muistomerkki. Se kertoo pinnankorkeudesta ajalta, jolloin Saimaan pinta oli Kuolimoa korkeammalla ja vesi virtasi Kuolimoon päin.
Suojelu
Kuolimo on meille tärkeä ja rakas. Järven ekologisessa tilassa on kuitenkin viime vuosikymmeninä havaittu nopeita muutoksia huonompaan suuntaan, muun muassa sameutumista.
Meidän kaikkien — mutta varsinkin meidän, jotka olemme etuoikeutettuja asumaan tämän kauniin järven rannoilla — on tehtävä kaikkemme, jotta saastuttava kehitys loppuu. Paimensaaressa on tehty toimenpiteitä valumavesien imeyttämiseksi, etteivät ne menisi suoraan Kuolimoon. Ranta-alueilta myös haravoidaan karikkeita pois.
Paimensaaren asukasyhdistys on Kuolimon suojeluun keskittyneen Pro Kuolimo ry:n jäsen. Yhdistys on julkaissut Kuolimon suojeluoppaan, jonka saa kunnantalolta.